Historiaa
Rodun alkuperämaa on Saksa. Rotu syntyi vuoden 1420 paikkeilla ja esiintyi kuuluisien maalareiden kuten Dürerin (1471-1528)
ja van Eycklin (1390-1441) maalauksissa. Apinapinsereiden alkuperästä on useita teorioita. Jotkut asiantuntijat
otaksuvat sen polveutuvan pienestä nykyään jo hävinneestä saksalaisesta terrieristä. Toisten mielestä se on pinserin
ja toisten mielestä taas kääpiösnautserin jälkeläinen. Erään teorian mukaan apinapinseri polveutuu griffoneista.
Muiden snautseri-pinserirotujen tapaan apinapinseri on ollut rottakoira ja vahti. Yksityiskohtaisen rotumääritelmän
apinapinseri sai Saksassa vuonna 1900.
Nykyinen käyttötarkoitus
Apinapinseri on nykyisin seurakoira, jonka iloinen, peloton, itsepäinen ja uskollinen luonne ja kätevä koko tekevät
siitä sopivan seuralaisen ja vahdin pieneenkin asuntoon. Apinapinseri tarvitsee riittävästi liikuntaa energiansa
purkamiseen. Kiinnostus agilityharrastusta kohtaan on jonkin verran lisääntynyt. Ensimmäinen apinapinseri
osallistui viralliseen agilitykilpailuun keväällä 2007. Näyttelyharrastukseen apinapinsereiden omistajat ovat osallistuneet
aktiivisesti.
Kuvaus ulkomuodosta
Rodunomainen apinapinseri on pieni ja neliömäinen koira, jonka ulkomuoto muistuttaa osin kääpiösnautseria, osin griffon
bruxelloisea. Apinapinserillä on pyöreä pää, mutta ei kuitenkaan ylösvetäytynyt kuono eikä yhtä lyhyt kuin griffoneilla.
Sen selkä on suora ja kulmaukset niukat. Karva on karkea ja tiivis, ja päässä joka suuntaan sojottavaa, mikä antaa
apinamaisen ilmeen, mistä rotu on saanut nimensäkin. Liikkeet ovat melko sipsuttavat. Väriltään apinapinseri on
FCI:n rotumääritelmän mukaan puhdas musta. Apinapinseri
on kooltaan 25-30 cm.
Luonne
Apinapinserin luonteenomaiseen olemukseen kuuluu ihastuttava yhdistelmä itsepäisyyttä, pelottomuutta ja uskollisuutta
sekä nopeat vaihtelut rauhallisuudesta nopeaan toimintaan. Apinapinseri on eloisa ja valpas, ei arka, hermostunut,
flegmaattinen eikä aggressiivinen. Apinapinseri on nykyään seurakoira, tosin aktiivisena koirana siitä voi saada myös
harrastuskoiran. Apinapinseriä on kuitenkin melko hankala motivoida, mikä ei tee
siitä kaikkein helpointa koulutettavaa.
Apinapinserin hoito
Rotumääritelmän mukaan apinapinserillä tulee olla karkea tiivis turkki.
Apinapinserin turkki vaatii kampaamista ja siistimistä säännöllisesti.
"Snautserimainen" nyppiminen kannattaa tehdä pari kertaa vuodessa.
Trimmaamisen pystyy oppimaan itsekin, mutta aluksi on hyvä kääntyä kasvattajan tai
ammattitaitoisen trimmaajan puoleen.
Muita apinapinserin säännöllisiä hoitotoimenpiteitä ovat silmien, korvien ja kynsien leikkaus sekä hampaiden puhdistus. Tasapainoinen ruokinta ja riittävä liikunta edesauttavat pitkäikäisen apinapinserin hyvinvointia.
Apinapinserit Suomessa
Ensimmäinen Suomessa rekisteröity apinapinseri tuotiin vuonna 1932, mutta tiettävästi täällä on ollut joku
rekisteröimätön yksilö jo aikaisemmin. Varsinainen kasvatus alkoi amerikkalaisilla ja ruotsalaisilla tuontikoirilla
1990-luvun alussa.
2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
22 | 24 | 20 | 22 | 21 | 34 | 32 | 47 | 27 | 46 |
2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
27 | 33 | 49 | 36 | 30 | 35 | 24 | 35 | 12 | 27 |
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | ||||||
27 | 19 | 4 | 33 |