Apinapinseri

FCI roturyhmä 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat, rotunumero 186

Historiaa
Rodun alkuperämaa on Saksa. Rotu syntyi vuoden 1420 paikkeilla ja esiintyi kuuluisien maalareiden kuten Dürerin (1471-1528) ja van Eycklin (1390-1441) maalauksissa. Apinapinsereiden alkuperästä on useita teorioita. Jotkut asiantuntijat otaksuvat sen polveutuvan pienestä nykyään jo hävinneestä saksalaisesta terrieristä. Toisten mielestä se on pinserin ja toisten mielestä taas kääpiösnautserin jälkeläinen. Erään teorian mukaan apinapinseri polveutuu griffoneista. Muiden snautseri-pinserirotujen tapaan apinapinseri on ollut rottakoira ja vahti. Yksityiskohtaisen rotumääritelmän apinapinseri sai Saksassa vuonna 1900.

Nykyinen käyttötarkoitus
Apinapinseri on nykyisin seurakoira, jonka iloinen, peloton, itsepäinen ja uskollinen luonne ja kätevä koko tekevät siitä sopivan seuralaisen ja vahdin pieneenkin asuntoon. Apinapinseri tarvitsee riittävästi liikuntaa energiansa purkamiseen. Kiinnostus agilityharrastusta kohtaan on jonkin verran lisääntynyt. Ensimmäinen apinapinseri osallistui viralliseen agilitykilpailuun keväällä 2007. Näyttelyharrastukseen apinapinsereiden omistajat ovat osallistuneet aktiivisesti.

Kuvaus ulkomuodosta
Rodunomainen apinapinseri on pieni ja neliömäinen koira, jonka ulkomuoto muistuttaa osin kääpiösnautseria, osin griffon bruxelloisea. Apinapinserillä on pyöreä pää, mutta ei kuitenkaan ylösvetäytynyt kuono eikä yhtä lyhyt kuin griffoneilla. Sen selkä on suora ja kulmaukset niukat. Karva on karkea ja tiivis, ja päässä joka suuntaan sojottavaa, mikä antaa apinamaisen ilmeen, mistä rotu on saanut nimensäkin. Liikkeet ovat melko sipsuttavat. Väriltään apinapinseri on FCI:n rotumääritelmän mukaan puhdas musta. Apinapinseri on kooltaan 25-30 cm.

Luonne
Apinapinserin luonteenomaiseen olemukseen kuuluu ihastuttava yhdistelmä itsepäisyyttä, pelottomuutta ja uskollisuutta sekä nopeat vaihtelut rauhallisuudesta nopeaan toimintaan. Apinapinseri on eloisa ja valpas, ei arka, hermostunut, flegmaattinen eikä aggressiivinen. Apinapinseri on nykyään seurakoira, tosin aktiivisena koirana siitä voi saada myös harrastuskoiran. Apinapinseriä on kuitenkin melko hankala motivoida, mikä ei tee siitä kaikkein helpointa koulutettavaa.

Apinapinserin hoito
Rotumääritelmän mukaan apinapinserillä tulee olla karkea tiivis turkki. Apinapinserin turkki vaatii kampaamista ja siistimistä säännöllisesti. "Snautserimainen" nyppiminen kannattaa tehdä pari kertaa vuodessa. Trimmaamisen pystyy oppimaan itsekin, mutta aluksi on hyvä kääntyä kasvattajan tai ammattitaitoisen trimmaajan puoleen.
Muita apinapinserin säännöllisiä hoitotoimenpiteitä ovat silmien, korvien ja kynsien leikkaus sekä hampaiden puhdistus. Tasapainoinen ruokinta ja riittävä liikunta edesauttavat pitkäikäisen apinapinserin hyvinvointia.

Apinapinserit Suomessa
Ensimmäinen Suomessa rekisteröity apinapinseri tuotiin vuonna 1932, mutta tiettävästi täällä on ollut joku rekisteröimätön yksilö jo aikaisemmin. Varsinainen kasvatus alkoi amerikkalaisilla ja ruotsalaisilla tuontikoirilla 1990-luvun alussa.

Rekisteröinnit Suomessa (pennut + tuonnit)

2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009
22	24	20	22	21	34	32	47	27	46
2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
27	33	49	36	30	35	24	35	12	27
2020	2021	2022	2023
27	19	4	33

Rotumääritelmä

Rotuesite (Tulosta 2-puoleisena ja taita A5-kokoon!)

Suomen Kennelliitto ry:n KoiraNet-jalostustietojärjestelmä
Järjestelmästä löytyy hyödyllistä tietoa esim. viralliset terveystutkimustulokset, rekisteröidyt pentueet ja näyttelytulokset vuosittain sekä erilaisia tilastoja.

Terveystulokset

Pentueet

Näyttelytulokset